Luoton saaminen voi olla ratkaisevan tärkeää elämän suurissa käännekohdissa – asunnon hankinnassa, opiskelussa tai yllättävien menojen hoitamisessa. Mutta kenelle Suomessa myönnetään luottoa ja millä perusteilla? Luottopäätösten taustalla toimii monimutkainen järjestelmä, joka yhdistää tietoa asiakkaan taloudellisesta tilanteesta, maksukäyttäytymisestä ja riskianalytiikasta. Samalla järjestelmä voi myös jättää osan väestöstä taloudellisen järjestelmän ulkopuolelle.
Luotto ei ole oikeus, vaan riskiarvio
Pankit ja rahoituslaitokset tekevät päivittäin satoja tai tuhansia luottopäätöksiä. Olipa kyseessä kulutusluotto, asuntolaina tai luottokortti, hakijan taustat tarkistetaan huolellisesti.
Tärkeimpiä arviointikriteerejä ovat:
• Tulotaso ja säännölliset tulot
• Vakituinen työsuhde tai yrittäjätulo
• Asuinmuoto ja perhesuhteet
• Luottotiedot ja mahdolliset maksuhäiriömerkinnät
• Aikaisempi maksukäyttäytyminen
• Nykyiset velat ja kuukausittaiset menot
Pankit hyödyntävät automatisoituja luottoluokitusjärjestelmiä, jotka pisteyttävät hakijan riskiprofiilin. Näiden lisäksi tarvitaan usein manuaalista harkintaa.
Kuka jää ilman luottoa?
Suomessa on arviolta yli 380 000 henkilöä, joilla on maksuhäiriömerkintä. Tämä ryhmä kohtaa suuria haasteita arjen rahoituspalveluissa. Maksuhäiriö ei tarkoita automaattisesti sitä, ettei mitään luottoa voisi saada, mutta se kaventaa vaihtoehtoja.
Yleisimpiä syitä kielteiselle luottopäätökselle ovat:
• Maksuhäiriömerkintä
• Epäsäännölliset tai riittämättömät tulot
• Liian suuri velkakuorma suhteessa tuloihin
• Lyhyt työhistoria tai työttömyys
• Ulkomaalaistausta ja lyhyt asumishistoria Suomessa
Erityisesti nuoret aikuiset, työttömät, pienituloiset ja maahanmuuttajat ovat usein aliedustettuina luoton saajina. Lisäksi yksinyrittäjät kokevat usein vaikeuksia, sillä epäsäännöllinen tulovirta koetaan luottoriskinä.
Luotonantajien vastuu ja eettiset rajat
Laki luotonannosta (Laki kuluttajaluotoista) edellyttää, että luotonantajan tulee arvioida asiakkaan maksukyky huolellisesti. Liian kevyt arvio voi johtaa ylivelkaantumiseen – liian tiukka voi sulkea pois taloudellisesti kyvykkäitä, mutta epätyypillisiä asiakkaita. Kilpailu ja digitalisaatio ovat myös synnyttäneet joustavampia rahoituspalveluita, kuten vertaislainoja ja mobiililuottoja, mutta nämä voivat sisältää korkeampia korkoja ja riskejä.
Kohti reilumpaa luotonantoa?
Valtiovalta ja kansalaisjärjestöt ovat viime vuosina painottaneet talousosaamisen kehittämistä ja luottotietojen uusimista. Esimerkiksi Takuusäätiö tarjoaa takausratkaisuja henkilöille, jotka eivät muuten saisi luottoa pankista. Samalla EU-tasolla keskustellaan yhtenäisestä luottotietojärjestelmästä, jossa myös positiivinen luottotieto (esimerkiksi säännöllisesti hoidetut velat) vaikuttaisi luottopäätökseen. On tärkeää, että luottoa myönnetään sekä vastuullisesti että oikeudenmukaisesti – vaikka luotto ei ole jokaiselle välttämätön, jokaisella tulisi olla mahdollisuus tulla harkituksi sen saajaksi.
Luoton saamisen perusedellytykset Suomessa
• Vähintään 18 vuoden ikä
• Riittävä maksukyky suhteessa lainasummaan
• Puhtaat luottotiedot (ei maksuhäiriöitä)
• Säännölliset tulot (palkka, eläke, opintotuki ym.)
• Vakituinen asuinpaikka Suomessa
